Lyhyt tarina
Historiastamme
Professori Kaarina Karin (1888-1982) pitkä ja monipuolinen elämäntyö on jättänyt monia rikastuttavia jälkiä liikuntakulttuuriimme. Eräs niistä on Kisakallio.
Kaarina Karin toimiessa silloisen SNLL:n (nyk. SVoLi) puheenjohtajana (1922-54) liitto perusti vuonna 1949 Kisakallion Liikuntaopiston omaksi koulutusorganisaatiokseen; naisten ja tyttöjen voimisteluopistoksi kun liitto hankki noin 3 hehtaarin maa-alueen ja suurehkon yksityishuvilan Sipoon Östersundomista, Karhusaaresta.
Kurssikoti hankittiin naisvoimistelun ohjaajien kouluttamista ja voimistelukurssien pitämistä varten. Syksyllä 1949 käynnistyi ensimmäinen ns. pitkä ohjaajakurssi (3 kk).
Kurssikoti hankittiin naisvoimistelun ohjaajien kouluttamista ja voimistelukurssien pitämistä varten.
Kurssikoti hankittiin naisvoimistelun ohjaajien kouluttamista ja voimistelukurssien pitämistä varten. Syksyllä 1949 käynnistyi ensimmäinen ns. pitkä ohjaajakurssi (3 kk).
Kisakalliosäätiö tuli opiston omistajaksi ja ylläpitäjäksi vuonna 1954, kun haluttiin eriyttää opiston toiminta liiton taloudesta riippumattomaksi ja itsenäisesti harkinnanvaraista valtionapua saavaksi.
Kisakallion Urheiluopisto tuli nimeksi, kun Kisakallio vuonna 1965 hyväksyttiin lakisääteistä valtionapua nauttivien urheiluopistojen joukkoon. Anottaessa oli jo tehty päätös Kisakallion siirtämisestä avarampiin tiloihin, joissa laajemmat toimintatilat ja monipuolisemman kurssitoiminnan järjestäminen olisi mahdollista.
Lohjan kuntaan, Karnaisten kylään Lehtokumpu-tilalle Kisakallio muutti 3.11.1966. Maa-alue kasvoi noin 24 hehtaarin suuruiseksi ja uudet toiminta- ja majoitustilat tuntuivat "ruhtinaallisilta".
Vuonna 1979 Kisakalliosäätiö ja SVUL solmivat yhteistoimintasopimuksen, jonka mukaisesti SVUL:n hallitus nimesi jäsenet Kisakalliosäätiön valtuuskuntaan ja oli näin koko laajuudellaan Kisakallion toiminnan taustayksikkö. Sopimuksen mukaisesti Kisakallion oma kurssitoiminta avautui miehille ja pojille vuoden 1980 alusta alkaen samalla, kun Kisakallion hallintoon tuli miehiä ja saatiin ensimmäinen miesopettaja.
Vuonna 1983/84 toiminta laajeni kun päärakennuksen laajennus ja perusparannus valmistui.
Kisakalliosta tuli ammatillinen oppilaitos vuonna 1993, kun saatiin lupa järjestää uutta ammatillista liikunnanohjauksen perustutkintoa.
Kisakallio palasi juurilleen vuonna 1994, kun SVUL:n keskusjärjestöaseman päättyessä Kisakalliosäätiön sääntöjä muutettiin niin, että alkuperäinen perustaja SNLL (myöh. Suomen Voimistelu- ja Liikuntaseurat SVoLi ry) tuli ainoaksi 6 hengen mandaatillaan Kisakalliosäätiön 15 hengen valtuuskuntaan.
Vuosi 1999 oli Kisakallion 50-vuotisjuhlavuosi.
Kisakalliosta tuli kaupunkiopisto, kun Lohjan kaupunki ja Lohjan kunta yhdistyivät Lohjan kaupungiksi vuonna 1997. Siitä alkaen Kisakallio on aktiivisesti pyrkinyt hyvään ja rakentavaan yhteistyöhön tavoitteena tulla tärkeäksi osaksi Lohjan hyvinvointipalvelujen tarjontaa.
Vuosi 1999 oli Kisakallion 50-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuoden kunniaksi päätettiin kirjoittaa 50-vuotishistoria, joka valmistui keväällä 2001.
Kisakallion jäähalli valmistui syksyllä 2002 ja on tarjonnut loistavat olosuhteet harjoitteluun kymmenille tuhansille jääurheilun harrastajille.
Vuonna 2006 alkoi Kisakallion todellinen kasvu suurten joukkoon kun uuden Helsinki Turku E18 moottoritien rakennustyöt käynnistyivät vain 3 kilometriä opistolta. Vuonna 2009 Kisakalliossa juhlittiin opiston 60-vuotisjuhlavuotta täysin uudistuneissa tiloissa. Juhlia vietettiin monin tavoin.
Kisakallio katsoo tulevaisuuteen luottavaisena
Toimialavalintoihinsa luottaen Kisakallio katsoo luottavaisesti haasteelliseen tulevaisuuteen: liikunta-alan koulutus on jatkuva urheiluopiston tehtävä, lasten ja nuorten liikunnan tarpeet ja haasteet ovat velvoittavia, kilpa- ja huippu-urheilu on tullut Kisakallioon jäädäkseen, aikuisten harraste- ja terveysliikuntaa edistämällä huolehditaan kansanterveydestä ja ikääntyvien ihmisten hyvinvoinnista ja Lähiseutuyhteistyö löytää jatkuvasti uusia muotoja, joilla voidaan toimia seudullisen hyvinvoinnin edistämiseksi.